Hieno viikonloppu "siellä etelässä" on takanapäin. Onneksi vielä tänään tiistaina on veepee..

Mutta niihin maastojuoksukisoihin. Ne olivat perinteiset Borzoi-yhdistyksen järjestämät Talvimaastot Mäntsälässä. Pöivä oli hyvin keväinen, aurinko paistoi, linnut lauloi ja pelto oli lumisohjoinen ja vetinen. Miten ihmeessä popot siellä voivat juosta...? Viikonlopun aikana startteja oli kenties parisen sataa, podengojen osuus oli sunnuntaina. Vain toinen popo oli saatu mukaan, lyhytkarvainen uros Niko ( jo maastovalio entuudestaan ).Ihan ummikkona menimme Sirun ja Leenan kanssa kisapaikalle. Mimori-assistentti ei vielä ollut ehtinyt paikalle mutta meitä ummikkoja kyllä neuvottiin kiitettävästi. Porukka olikin kovin avuliasta ja popojakin pidettiin ilmiselvästi "ihan oikeina" juoksijoina eikä minään pikkupiskeinä.

Uutta oli "värien huuto". Ennen kunkin rodun starttia huudettiin parien värit, siis joko sininen tai punainen. Ja sen värinen mantteli on sitten oltava koiran yllä. Ensimmäiseen starttiinsa Siru joutui pukemaan sinisen manttelin. Mantteli oli ns kääntömantteli, varsin näppärää siis. Rokotukset toki tarkistettiin ja sitten uutena oli myös eläinlääkärintarkastus jossa lekuri kuunteli sydämen, katsoi hampaat ja ikenet kuin myöskin tassut. Pieni pyrähdys liikkeistä niin edestä kuin takaakin.

Meidän suuren hetken koittaessa menimme lähtöalueelle jossa annettiin numerolappu. Mutta koska popot juoksevat lyhyemmeän matkan kuin muut niin kahlasimme lumisohjossa jonkin matkaa eteenpäin. Yksi henkilö on ns lähettäjä jolle annoimme koirat. Lähettäjä keskellä ja koirat hänen sivuillaan. Värilläkin on väliä sillä sininen lähettäjän oikealla puolella ja punainen vasemmalla. Lähettäjä pitää kaulapannasta kiinni, viehe lähtee jonkun metrin päästä liikkeelle ja sitten koirat vapaaksi. Niko konkarina sai hyvän startin ja johti jonkun matkaa. Sitten jostain syystä Niko hieman hyytyi( koppa taisi hiertää ?? ) mutta Siru se vain sai uutta puhtia, ohitti Nikon  ja rämpi sohjossa minkä kintuistaan pääsi ! Ja kunnialla loppuun asti !  Vähän Siru ihmetteli että missäs meikäläinen olikaan ja juoksi jonkun tuomareihin? kuuluvan luokse siellä radalla. Mies kantoi Sirun meikälle ja sanoi että hieno suoritus. No meikähän ei paljoa ymmärtänyt mutta kun saavuttiin muiden keskuuteen niin Mimori ja kumppanit hehkutti tosissaan. Jonkun ajan kuluttua tuli pisteet eli ne olivat 232 ( maksimi on 300 ). Tämä merkitsi sitä että Siru pääsee finaaliin !!! Upea fiilis ! 

Ennen finaalia oli taasen lekurintarkastus ja kaikki ok. Popot juoksivat taasen viimeisenä rotuna ,tosin Niko ei siihen osallistunutkaan.Joten Sirun oli siis juostava yksin. Nyt Sirulle arvottiin punainen väri. Finaalirata oli periaatteessa sama rata mutta vastapäivään. Taas Sirulle lyhyempi matka ja taas kahlattiin. Onneks oli kumpparit mukana. Lähettäjä siis piti Sirua vasemmalla puolellaan, kone käyntiin, viehe liikkeelle ja Siru perään. Halki lumisten sohjojen ja vesilätäköiden Siru loikki ja rämpi kuin vimmattu.Ihme ettei into laantunut !  Siru melkein jopa saavuttikin "pupun". Tuo pupu on ihan oikeasti "vain" kasa muovisäkin riekaleita mutta näyttää se pupustakin käyvän.

Ratahenkilöstökin hehkutti Sirun suoritukselle ja sanoivat että nythän rata oli liian lyhyt Sirulle ja että sehän olisi jaksnut vaikka kuinka kauan ! Juoksun jälkeen taas lämmintä Sirun ylle ja verryttelemään. Heti tulikin pisteet selville, toisesta startista tuli 260 pistettä lisää, yhtensä siis 492. Tuloksena SERT heti kättelyssä ! Wautsi että oli makee fiilis ! Siru teki sen mitä minä epäröin mutta onneksi uskoin Mimoria että potkua tuosta pikkukirpusta löytyy. Älkää vaan multa kysykö että miten noita pisteitä saa... Pistelaskusysteemi on vielä täyttä hepreaa meikälle. Maastojuoksuissa ei kuitenkaan ajalla ole merkitystä vaa "tyylillä ja taistelutahdolla" niitä pointseja ropisee.

Paikalla oli monia kuvaajia ja  Vikille kiitokset Sirun ensistartin tunnelmista. Ne lisäsin kuvagallerian Siru-osioon. Mahtavia kuvia joista välityy Sirun juoksuinto. Juoksujen lopuksi oli palkintojen jako jossa Siru sai kolmet ruusukkeet, pystin, puruluun sekä 3 kg muonaa.Sekä kilpailukirjaan SERT-merkinnän. Niitä kun/jos tulee neljä lisää, kahdelta eri kilpailukaudelta niin sitten voi koiraa tituleerata maastokäyttövalioksi. Onpahan mitä tavoitella.... Leenalla syötiin ja juotiin munkkikahveet ja taas otettiin kuvia. Kotiintuomisina tuli muuten uusi pönttökin..... Siitä sitten kuvia kunhan ehdin ottaa. On muuten upee !!

  

Viikonlopun aikaan oli muitakin tapahtumia ja onneksi ehdittiin Stellakin tavata. Kivakäytöksinen ja mallinen  nuori neiti. Mutta kyllä huomaa että on Reetan mallinen eli aikas kaponen vielä, Arska-isältä taasen tulee enempi päänmalli. Ristoa ei ehditty näkemään mutta uusia kuvia siitä sain. Ja hyvältä näyttää ! Stellasta ja Ristosta kuvia  galleriassa. Samoin Caron galleriaan lisätty kuvia Tuusniemen näyttelystä helmikuulta.

    

       Stella, Siru & Reetta                                                                  Stellan pääprofiili