Tämän kuun 11 ja 12 pv vietimme Leenan, Inkun ja seitsemän koiran kanssa Vilnassa.Lähdimme aikaisin perjantaina ja ajelimme ( lue: Inkku ajoi...)  päiväsaikaan kohti Vilnaa. Punainen Fiat Ducato vei porukan hitaasti mutta varmasti määränpäähänsä ja takaisinkin. Hitaasti sentähden että paku olikin rekisteröity kuorma-autoksi ja siksi siinä oli ysikympin rajoitin joten sillä ei sitten hurjasteltu.....Via Baltica oli ihmeekseni erittäin hyvässä kunnossa ihan pientä pätkää lukuunottamatta. Suoraa tietä satoja kilometrejä, ei laaksoa ei kukkulaa kuin vasta itse Vilnassa. Matkalla bongasimme mm upean hiekkarannan Latvian puolella, monipuolisen valikoiman erilaisia bussipysäkkejä, ison tuolin keskellä peltoa sekä jonkinmoisen eläinpuiston. Siellä hörppäsimme kahvia ja jotain tilpehööriä. Vaan olipas pahinta kahvia mitä ikuna olen maistanut ! Pikimustaa ja pohjaanpalaneen makuista. Sanoinkin että jos ei kahvi parane niin meikä juo loppumatkan vain latvialaista olutta joka oli muistaakseni nimeltään Tauras tjms ja oli tooosi nam :). Eläinpuisto oli kyllä ihan siistin oloinen mutta aitaus missä asusteli kaksi karhua oli aivan liian pieni eikä siellä ollut nimeksikään virikkeitä. Sääliksi kävi nalleja...:(

Kaltereitten välistä otettu kuva nallesta ja autonrenkaasta

Tällaisia uria näkyi onneksi harvakseltaan. Suurimmalta osaltaan tiet olivat hienossa kunnossa, kiitos EU-avustusrahojen.

Avoin bussipysäkki

Katettu bussipysäkki auton ikkunan läpi kuvattuna

Toisenmallinen katettu bussipysäkki. Kummastusta herätti jotkut pysäkit jotka oli asetettu pitkän suoran johonkin kohtaan, keskelle ei mitään...

Tuoli pellolla, oliskohan ollut Latvian puolta ?

Sähkövoimalan ( ehkä..? ) viereinen pato Latviassa

Tuttua ja turvallista. Neste ja Hese heti Latvia-rajan tuollapuolen. Kannattaa mennä tankkaamaan !

 

Koiralaumamme koostui siis Caroliinasta ja Sirusta kuin myös Ville-poposta, kahdesta briardista ja kahdesta löwchenistä. Siis teoriassa oli mahdollisuus saavuttaa 14 Cacibia koska Vilnassa pidettiin peräkkäisinä päivinä kaksi kansainvälistä näyttelyä. Mutta vain......12 cacibia saatiin sillä Siru sai tyytyä kahteen vara-sellaiseen mikä ei ole huono saavutus sekään. Sirun voitti kumpanakin päivänä eri narttu, suomalaisia molemmat. Joten joskus ensivuoden puolella suuntaamme uudelleen jonnekin ulkomaille yrittämään sitä viimeistä "saasibbia" inttivaliota varten. Caroliina siis plokkasi tupla-sertit, -cacibit ja -ropit. Kilpakumppaneita ei tosin muita ollut. Lauantaina oli tuomarina kreikkalainen George Kostopoulos ( liekö ennen tavannut länderiä..? )ja sunnuntaina slovakialainen Libuse Ubrova. Edellinen oli ihan uusi tuttavuus mutta Libuse oli ainakin nimenä tuttu ennestään. Huolimatta siitä että Caroliinaa jännitti lattioilla olevat matot ja lattiakaivojen kannet eikä juokseminen ollut niin rentoa kuin se parhaimmillaan on, tykkäsivät tuomarit siitä kuitenkin.  Ulkonäyttelyissä se on ihan rentona mutta jokin kumma kausi on nyt meneillään noitten lattioiden suhteen...? Carolla alkoi juoksu juuri ennen matkalle lähtöä joten jos pentusuunnitelmat tärppäävät niin vasta joskus ensi vuoden ulkonäyttelyihin osallistutaan. Niin no, tulihan se ilmoitettua päänäyttelyyn parin viikon kuluttua vaikka se onkin sisänäyttely.

Caro sunnuntaina Libusen tarkastelussa

Kannattaahan uutta valiota esitellä !

Ville-popo sai sertit ja cacibit kumpanakin päivänä ja oli rop sunnuntaina

Inkun Pirre-leijona saavutti intti-tittelin samoin kuin mukana ollut Nemo-uroskin

Leenan Kamu-briard sai "tuplat" kumpanakin päivänä samoin kuin musta Ansa-narttukin

Meidän jengin boxirivistö näyttelypaikalla

Sirulle oli ihan pakko ostaa tällainen haalari ( kun halvalla sai...:) )

On ne vaan komeita nuo typätyt snautserit ! Liekö paikallisia suuruuksia..? 

Inkku-kuskimme kera meidän jengin näyttelyalueen pihalla

Sunnuntai-iltana näyttelyn jälkeen piipahdettiin parin tunnin ajan hieman Vilnan ulkopuolella sijaitsevassa Akropolis-tavaratalokompleksissa. Putiikkeja kymmenittäin samoin kuin ruokapaikkoja. Erikoisuutena luisteluareena jota ympäröi lukuisat ravintolat. Varsinainen ostosparatiisi siis jonka hintataso ei ollut mitenkään edullinen. Se eräs laukku harmittavasti jäi kuitenkin ostamatta... No, ensi kerralla sitten. Paikallista alkoa tuli kuitenkin kannatettua ihan riittävästi.....Halvalla kun sai.....

Kiitettävästi Inkku ajoi takaisin Tallinnan lauttaan läpi yön. Menihän se yö noinkin... Koirilla oli ihan hyvät oltavat auton takaosassa. Caro ja Siru saivat yhteisboxin ja muilla oli omat yksiöt. Tosi hienosti kaikki koirat olivat koko matkan ajan. Edes hotellissa ei ollut mitään kahnauksia koirien kesken vaikka kaikki sullouduimme samaan huoneeseen jossa tosin oli erillinen makuuhuone ja olohuone. Melkeinpä luksusta siis ! Caron juuri alkanut juoksukaan ei vielä poikien päitä sekoittanut. Toivottavasti sekoittaa Repan pään.. Sitä odotellessa !

Agituloksia: meidän reissun aikana Tiia ja Reetta saivat neljännen nollansa. Hienoa ! Reetta viettikin laatuaikaa muutamia päiviä Tiian luona. Lauantaina 18 pv kisasin Pieksämäellä Sirun kanssa kahdesti. Eka rata oli sikahyvä kunnes tuli vika este jonka Siru hyppäsi väärinpäin... Mutta sitten päätimme näyttää että kyllä popostakin on agilityyn ( vaikka Koiramme-lehden artikkeli hieman epäilikin )  ja niinpä Siru plokkasi ensimmäisen nollavoittonsa. Kahdesti on tullut puhdas ratakin kakkosissa mutta ensimmäisellä kerralla sijoitus oli vasta kuudes ! ja toisella kerralla yliaikanolla. Nyt tuomarina muuten oli Mujusen Salme, artikkelin kirjoittaja....:)